Säynätsalon kunnantalo pääsyliput 

• Pääsyliput 10 €/ 6 € (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät)
• Vapaa pääsy museokortilla
• Vapaa pääsy PRESS-, ICOM-, ICOMOS- ja DOCOMOMO-korteilla
• Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Osta lippu live-opastuskierrokselle

• muina aikoina sisäänpääsy ja opastus ennakkovarauksella (yksityisopastus)

Tavolo Bianco Oy on sitoutunut vastuullisen matkailun kehittämiseen. Lue lisää!

Tavolo Biancon lyhyt historia

Säynätsalon kunnantalo on yksi tunnetuimmista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksella on vahva yhteys ympäröivään luontoon ja yhteisöön. 40-luvun lopussa projekti oli valtava ponnistus pieneltä Säynätsalon kunnalta: 3000 asukasta, kolme melko pientä saarta, mutta teollistunut yhteisö.

Aivan alusta lähtien arkkitehdit ja opiskelijat ympäri maailmaa alkoivat vierailla Säynätsalossa. Kunnantalo oli - ja on edelleen - esimerkki Aallon inhimillisestä mittakaavasta, luontoyhteydestä ja taidosta luoda kokonaisvaltainen taideteos, jonka lukuisat yksityiskohdat, tilojen tunnelma ja valo ovat hallinnassa.

Sen jälkeen kun Säynätsalo liitettiin Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, vierailukohde oli edelleen olemassa, mutta Jyväskylän kaupunki ei löytänyt rakennukselle käyttöä eikä keinoja pitää rakennus avoimena vierailijoille. Vain kirjasto on aina ollut käytössä ja avoin myös vierailijoille. Kunnantalo oli ensin kuntaliitoksen jälkeen melko vähäisessä käytössä ja lopulta suljettuna, mutta silti vierailijat matkustivat kaukaisista maista katsomaan rakennusta.

Silloin syntyi ajatus kaupungintalon avaamisesta uudelleen.
Alussa oli vain itsensätyöllistäjän villi idea saada työtila tehdäkseen graafista suunnittelua, sivusuunnittelua, kirjoittamista - ja vastavuoroisesti, hän - joka ei ollut arkkitehti tai matkaopas - lupasi avata ovea kävijöille.

Yrittäjä kiinnostui entistä enemmän Alvar Aallosta. Hän alkoi opastaa kävijöitä, kirjoitti jokamiehen kirjan Aallosta ja huomasi, että rakennuksen huoneistot voisivat olla käytettävissä majoitusliiketoiminnalle. Hän pystyi jopa palkkaamaan apua sesonkiaikaan. Jyväskylän kaupunki teki pidemmän sopimuksen ja vuokrasi enemmän tiloja rakennuksesta yrittäjälle.

Oli ilmeistä, että paikallisilla oli vahva yhteys ja tunteet rakennukseen. Paikalliset kutsuttiin käyttämään rakennusta omiin tapahtumiin, kokouksiin ja jopa yksityistilaisuuksiin. Yrittäjä pyysi pientä ​​maksua siivous- ja palvelukustannusten kattamiseksi. Sama itsensätyöllistäjä, nyt eräänlainen opas, pyysi sisäänpääsymaksua, joka sisälsi lyhyen tutustumiskierroksen Aallon ideoihin ja ajatuksiin. Uudelleen avattu rakennus sai nopeasti 6500 vuosittaista kävijää, joista puolet ulkomailta. Ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi myös Aalto-faneja ja turisteja, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, ympäröivästä Päijänteestä ja saarista - ja myös paikalliset toivat ylpeänä kaukovieraitaan "Vierailemaan meidän kunnantalollemme".

Yrittäjä sai liikekumppanin. Liikekumppanin yhteyksien ja Aalto-tietämyksen avulla yritys sai enemmän ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Valitettavasti kumppani vetäytyi yrityksestä muutaman vuoden kuluttua.

Yrityksen motto on nyt kiteytetty tässä lauseessa: "Riippumatta ammatistasi, koulutuksestasi, kokemuksestasi tai siitä missä vaiheessa elämääsi olet, mikä liikkuvuus sinulla on tai ketä rakastat, sinun on aina turvallista ja tervetullutta vierailla Säynätsalon kunnantalolla."

Tavolo Bianco ja alkuperäinen yrittäjä korostavat kestävän ja vastuullisen matkailun tavoitteita, koska ne ovat yhtä tärkeitä kuin saada enemmän kävijöitä vierailemaan kohteessa. Kunnantalon toimijat kehittävät tietoisesti toimintoja siten, että ympäröivä yhteisö, asukkaat ja muut yrittäjät tuntevat olonsa turvalliseksi ja viihtyvät sekä heillä on mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan ja hyötyä alueen ainutlaatuisuudesta ja vetovoimasta. Tämän jälkeen - nimenomaan tässä järjestyksessä - otetaan huomioon myös turistien viihtyvyys ja tarpeet. Aallon merkityksen korostaminen ei ole vain yksittäisten yrittäjien ja yhteisöjen markkinointikikka, vaan paljon laajemmin ajateltu ja pohdittu yhdessä kuljettava polku, jossa myös vastuullisen matkailun arvot ovat opasteina. 

Säynätsalon kunnantalo 1949-52

Säynätsalon kunnantalo on suunnittelijansa Alvar Aallon tärkeimpiä töitä ja rakennuksella on kansainvälisesti tunnettu asema aikakautemme arkkitehtuurihistoriaan kuuluvana monumenttina.

Kunnantalo valmistui joulukuussa 1951 kunnan julistaman arkkitehtikilpailun pohjalta ja se otettiin käyttöön seuraavan vuoden alussa. Kunnantalo aloitti Alvar Aallon tuotannossa uuden kauden, jonka näkyvimpänä merkkinä oli punaisen tiilen käyttö.

Säynätsalon kunnantalo on monitoimirakennus, jossa toimivat Säynätsalon aluehallinto ja kirjasto. Rakennuksessa on myös asuntoja, liiketiloja ja vierashuoneita. Rakennus on tarkoitettu ihmisten käytettäväksi, mutta samalla päätösten tekoa varten ja tämän Aalto halusi näkyvän myös ulospäin. Kunnantalon eri toiminnot ovat hierarkkisissa tasoissa, joista kunnanvaltuuston sali nousee monumentaalisena muita tasoja korkeammalle osoittaen sen näin olevan kunnan ylintä valtaa käyttävän elimen kokoontumispaikka.

Rakennusta luonnehtiva päätekijä on sisäpiha, patio. Aalto tarkoitti sen ihmisten kanssakäymistä varten luoduksi piazzaksi. Sisäpihan suihkulähteen reunalle on sijoitettu Wäinö Aaltosen veistos "Tanssijatar''. Kunnantalon yksi mielenkiintoisimmista arkkitehtonisista ratkaisuista on valtuuston istuntosalin kattorakenne, jossa on jätetty näkyviin puiset kattotuolit. Aalto on nimittänyt tätä kattorakennetta "perhosiksi". Alvar Aalto suunnitteli kunnantalon kokonaistaideteoksena, mikä näkyy pientenkin yksityiskohtien ja nimenomaan tähän rakennukseen tarkoitettujen huonekalujen suunnitteluna.

PERUSKORJAUS 1995–1998

Säynätsalon kunnantalo on aikakautemme arkkitehtuurihistorian kansainvälisesti tunnettu monumentti. Huomattavan rakennustaiteellisen merkityksensä vuoksi kunnantalo pihapiireineen suojeltiin 30.5.1994 rakennussuojalain 3 §:n 2 momentin mukaisesti. Kunnantalo oli tullut Jyväskylän kaupungin omistukseen vuoden 1993 alusta Säynätsalon kunnan liityttyä kaupunkiin.

Vuonna 1995 aloitetun peruskorjauksen aiheuttivat rakennuksessa ilmenneet kosteusvauriot. Ennen peruskorjausta rakennuksen kunto oli ulkovaipan ja sisätilojen osalta tyydyttävä, mutta vesikatto oli yleisesti heikossa kunnossa, ja kattovuotoja esiintyi monin paikoin. Lisäksi LVIS-tekniset ratkaisut olivat osin vanhentuneet.
Kunnantalon ulkoasu oli säilynyt lähes täysin alkuperäisessä asussa. Sisätiloista istuntosali portaikkoineen, sisääntulohalli, hallituksen kokoushuone sekä sisäpihaa kiertävä käytävä olivat yksityiskohdissaankin säilyneet alkuperäisessä asussa. Peruskorjauksen suunnittelun lähtökohtana oli rakennuksen alkuperäinen käyttö, jota suojelupäätöksessäkin edellytettiin. Edellä mainitut tilat korjattiin täysin entistäen.

ltäsivun toimisto-osaan 1970-luvulla lisätty porras poistettiin käytöstä peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi 2. kerroksen asunnot, jotka olivat välillä kunnantoimiston käytössä, palautettiin asunnoiksi. Muut muutokset ja korjaukset (muutamia tilamuutoksia sekä rakenteellisista ja tarvittavista LVIS-teknisistä kirjauksista johtuvia muutoksia lukuun ottamatta) tehtiin alkuperäistä tyyliä ja ratkaisuja noudattaen. Vain rikkoutuneet ja vaurioituneet osat korjattiin. Rakennuksen käytöstä syntynyt ajan patina jätettiin näkyviin niihin rakennusosiin ja materiaaleihin, joita ei uusittu. Kosteusongelmien poistaminen kunnantalon rakenteista oli ensiarvoisen tärkeää paitsi rakennuksen säilymisen kannalta myös terveellisen asuin- ja työympäristön vuoksi. Täten rakennus saatettiin materiaaleiltaan ja detaljeiltaan alkuperäiseen asuunsa terveenä rakennuksena tuleville sukupolville.

Peruskorjaus valmistui Alvar Aallon syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 1998.
Peruskorjauksen suunnitteli Jyväskylän kaupungin teknisen palvelukeskuksen talosuunnitteluyksikkö, rakentamisesta vastasi kaupungin taloyksikkö ja rakennuttamisesta kaupungin tilapalvelu. Suojelupäätöksen noudattamista valvoivat Museovirasto ja Alvar Aalto -museo.